Tämä on Katin ja Outin Sosiaalinen media tutuksi -kurssin (COM8HH003) opeblogi. Opi somea ja tutustu siihen Haaga-Heliassa virtuaalisesti. Tällä hetkellä kurssi ei ole opetustarjonnassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
HH some tutuksi, jonka tekijä on outikati, on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla.
Omat pelaamiseni on laskettavissa yhden käden sormilla, en pelaa siis ikinä. Joskus katselen vierestä, kun mieheni pelaa, mutta videopelien lumo ei ole ikinä auennut itselleni. En kuitenkaan tuomitse pelaamista ja selvästi se miehelläni parantaa mielialaa ja lieventää stressiä kuin mikä tahansa oma harrastus. Noista muista syistä en osaa sanoa ;)
VastaaPoistaLuonnollisesti liiallinen pelaaminen kääntyy varmasti noita hyötyjä vastaan, kuten mikä tahansa asia, joka menee liiallisuuksiin.
Olen meidän perheessä ainut, joka ei ole peleistä innostunut. Käytän sen ajan mieluiten esimerkiksi kirjojen tai leipomisen parissa. En kyllä kiellä sitä muilta, koska selkeästi muut pystyvät sen avulla akkujaan lataamaan :)
VastaaPoistaOma, aikuisuuden kynnyksellä oleva, poikani perusteli pelaamistaan strategisen ajattelun harjoittamisella. Pidin sitä hyvänä perusteluna. Niinhän shakkikin kehittää ko. ominaisuutta. Eräs tuttava oli istunut poikansa vieressä perehtymässä johonkin peliin ja todennut, että jossakin ns. sotapelissä oli pitänyt osata johtaa joukkojaan, joten nuori oli kehittänyt pelatessaan johtamistaitojaan. Ei sekään huono taito ole reaalimaailmassa.
Ja löytäväthän jotkut pelimaailmasta itselleen puolisonkin, kuten Hesarin jutussa kerrottiin http://www.hs.fi/elama/Rakkaus+syttyi+zombeja+tappaessa/a1404275139609.
Pelejä on niin paljon erilaisia, että jokaiselle löytyy jotain mielenkiintoista. Kannattaa ainakin kokeilla.
VastaaPoistaNuo Hesarin linkin syyt ovat melkoisen hyviä: pelaaminen kehittää tilan hahmotusta, päättelykykyä, muistia, ongelmanratkaisukykyä, älyllistä joustavuutta, sinnikkyyttä, sietämään epäonnistumisia, näppäryyttä ja virhetyyömyyttä.
Tuosta sosiaalisuudesta enpä tiedä. Paljon on sellaisia pelaajia, jotka kyykkii huoneessaan tuntitolkulla yksikseen.
Se on sitten toinen asia kuinka paljon pitäisi pelata. Mikä olisi järkevä pelaamiseen käytettävä aika ja sopiiko pelata joka päivä?
Pelaaminen on yhtä hyvää ajanvietettä kuin esim. tv:n katselu, ellei jopa "parempaa". Toisin kuin pelkkä valmiin televisiokuvan katselu, pelaaminen kehittää mielikuvitusta, refleksejä, kielitaitoa ja avaruudellista hahmottamista.
VastaaPoistaJa kuten Pauli sanoi, jokaiselle löytyy varmasti joku mielenkiintoinen peli, tarjontaa kyllä löytyy.
Mielestäni ei ole yhtä oikeaa aikarajoitusta pelaamiseen. Jos se ei häiritse omaa arkea tai läheisiä (asenneongelma pelaamiseen asia erikseen) ja jos aikaa on, niin pelata voi vaikka joka päivä. Se on kuitenkin yksi rentoutumiskeino, joka kuitenkin kehittää samalla :)