19. kesäkuuta 2014
Mitä lapsesta saa kertoa somessa?
Ajoittain yleiseen keskusteluun nousee se, millaisia asioita vanhemmat julkaisevat lapsistaan somessa. Tähän on kiinnittänyt huomiota myös Lastensuojelun keskusliitto. Onko oikein, että verkkoidentiteetti syntyy jo, ennen kuin lapsi itse sitä edes ymmärtää? Taustaksi aiheesta Ylen uutinen. Mikä on sinun mielipiteesi?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
HH some tutuksi, jonka tekijä on outikati, on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla.
Mielestäni julkisissa sovelluksissa saisi kertoa lapsista vain asioita, joissa lapsi ei identifioidu. Asioista voi keskustella ilman täsmällistä henkilötietoakin. Koulukiusaamiset voisi kertoa ilman nimiä ja koululuokkaa.
VastaaPoistaYLE:n jutussa viitattiin teinien itsetuntoon. Ja todellakin, netistä löytyvät mamman vanhat paljastukset voivat aiheuttaa kiusaamista ja syrjäytymistä. Lapsille pitää suoda yksityisyys.
Sairaudet, koulunumerot, valmistumiset ja varsinkin nolot valokuvat pitäisi jakaa vain lähisukulaisille ja todellisille tutuille. Välineenä voisi käyttää vaikka meiliä tai Dropboxia.
Facebook on liian julkinen väline. Vaikka omat tiedot olisi rajattu vain tuttuihin, niin muiden sivuilta voi materiaalit levitä maailmalle helposti. Eihän kukaan pistä kaupan ilmoitustaulullekaan noloja kuvia ja kehota tuttuja käymään sieltä katsomassa. Ilmoitustauluilta kuvat sentään katoavat, mutta hakukoneet löytävät netistä materiaalia vuosikymmenten takaa. Niistä saattaa olla haittaa esimerkiksi työnhaussa.
Just näin! Mielestäni facebookissa juttujen jakaminen "vain kavereille" tai mulle rajatulle ryhmälle luo valheellisen tunteen yksityisyydestä.
PoistaFabokaverit voivat käyttää julkaisuja ihan miten haluavat ja levittää niitä eteenpäin. On naurettavaa julkaista jotain fabossa ja rajata se tietylle kaverilistalle, koska ei halua, että äiti tai pomo näkee. Kyllä äiti ja pomo saavat tietää, jos oikeasti haluavat.
Tästä keskusteltiin juuri tänä keväänä suorittamallani internet-oikeuden verkkokurssilla ja aiheesta olitiin puolesta ja vastaan. Itsekin yritän pitäytyä kertomuksissa vain yleisluontoisissa ja iloisissa asioissa ja jaan kuvia Facebookissa vain rajatuille ryhmille. Pääsääntöisesti olen sitä mieltä että lapsista kertomisia tulisi miettiä useita kertoja ennen julkaisuja, varsinkin jos se tapahtuu nimellä, mutta toisaalta kymmenen vuoden päästä tietoa on kaikista (?) netti pullollaan, joten onko ihmeellisempää tai "nolompaa" jos juuri minusta ei tietoa löydykään? Tämä on tälle ajalle tyypillinen ongelma ja keskustelupalstoja jonkun verran seuraavana, samoin kaverien Facebook-päivityksiä lukevana tulee lähes päivittäin mieleen kysymys oliko tuokin asia pakko jakaa. Omat lapsetkin ovat alkaneet tiedostaa asiaa kyselemällä meneekö tämä kuva nyt suoraan nettiin.
VastaaPoista